A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukusanomat
1981 Huhtikuu No 1(62)
ISSN 0356-0791 (Painettu)

Esikevät

Niin tuima tuulen
ol' eilen tuiske,
vaan tänään hieno
jo kuuluu kuiske

humussa hankien
lakkapäisten
ylitse järvien
vielä jäisten.

Se tietää: joskin
on harmaa halla
ei elo ehtynyt
jäiden alla.

Se kertoo: iäks
ei päivä lymy,
se ensikevään
on ensi hymy.

TAIMI KYYRÖ - IN MEMORIAM

Yhdistyksemme pitkäaikainen esimies Taimi Tellervo Natalia Kyyrö poistui luotamme 10.10.1980 Helsingissä äkillisen sairauskohtauksen murtamana 69 vuotiaana. Yhdistyksen perustamisesta lähtien Taimi Kyyrö osallistui toimintaan aktiivisesti. Hallituksen jäsen hän oli 1966 - 1969 ja 1973 alkaen, sekä vuodesta 1975 yhdistyksen esimies.

Taimi Kyyrön jäätyä eläkkeelle toimistopäällikön virastaan riitti häneltä yhdistyksemme toiminnalle yhä enemmän aikaa. Taimi kävi vieraisilla eri puolilla maata olevien suvun jäsenten luona sekä kiinnitti viranomaisten huomiota vanhojen sukuhautojen hoitoon. Missä ikinä harmaa Fiat liikkui, siellä tapahtui jotakin nykyisiä tai entisiä sukulaisia koskevaa. Taimi Kyyrö pani liikkeelle monia hankkeita, mm. sukutaululuettelon, jota vieläkin rakennetaan lopulliseen kuntoon.

Yhdistyksen hallitus ja toimikunnat muistavat ne monet kotoiset kokoukset, jotka pidettiin Taimin luona ja joissa visaiset asiat aina selvisivät Taimin johdolla. Tulemme aina säilyttämään Taimin muiston keskellämme ja varmasti vielä tulevaisuudessakin puhumaan Taimin ajasta.

Yhdistyksen puolesta laskettiin Helsingin Vanhan hautausmaan kappelissa Taimin arkulle kukkalaite. Taimin viimeinen leposija on Hirvelän hautausmaan sukuhauta Sippolassa, jonne lähimmät omaiset olivat häntä saattamassa.

Taimin kuvan on piirtänyt Ulla Liuhala, muotokuvamaalarinakin tunnettu.

POIMINTOJA TAIMI KYYRÖN ANSIOLUETTELOSTA

Poimijoina Anna-Liisa ja Kauko Laine

Taimi Kyyrö syntyi Pulkkilan pappilassa 15. elokuuta 1911.

Aikanaan hän valitsi urakseen talousopetuksen. Niinpä hän valmistuikin talousopettajaksi 22-vuotiaana 1933.

Opettajatoimensa Taimi Kyyrö aloitti Kuopion kaupungin kansakoulujen kotitaloudenopettajana, kunnes siirtyi vastaavaan virkaan Kuopion kaupungin kansalaiskouluihin. Seuraava porras oli Pohjois-Savon ammattioppilaitoksen osastonjohtajan virka ja edelleen Jyväskylän ammattikoulujen opettajaopiston ravintotalouden lehtorin virka.

Tarmokkaana henkilönä Taimi Kyyröä kannusti pyrkimys jatkuvaan etenemiseen urallaan. Työnsä ohella hän jatkoi opiskelua valmistuen Helsingin yliopistosta maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi pääaineena kodin taloustiede. Nämä opinnot hän aloitti ensimmäisten joukossa, kun kyseinen linja oli perustettu yliopistoon.

Opintojensa ja saamansa kokemuksen ansiosta Taimi Kyyrölle avautui tie alan ylimmän viraston, ammattikasvatushallituksen, virkapaikoille: ensiksi ylitarkastajana ja sen jälkeen toimistopäällikkönä eläkkeelle siirtymiseensä saakka.

Virkansa ohella ja puolesta ja vielä eläkkeellä ollessaankin Taimi Kyyrö kuului useisiin johto- ja toimikuntiin sekä komiteoihin, joista mainittakoon

• Kuopion kaupungin ammattioppilaitosten johtokunnan jäsen
• Elintarviketeollisuuden peruskoulutustoimikunnan puheenjohtaja
• Suomen kansallisen kotitalousopetuskomitean jäsen
• Helsingin kotitalousopettajaopiston johtokunnan varapuheenjohtaja
• Kotitalous- ja ravitsemustieteiden opiskelijat Kapusta ry:n perustajajäsen ja       johtokunnan puheenjohtaja
• Kymmenennen pohjoismaisen ammattikoulukokouksen järjestelyjä varten Suomen osuudesta huolehtimaan opetusministeriön asettaman toimikunnan jäsen
• ammattikasvatushallituksen edustaja Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tiedontamisopin ja täydennyskoulutuskeskuksen elintarvikejaostossa.

Taimi Kyyrö suoritti tutustumismatkoja Belgian, Englannin, Hollannin, Ranskan ja Sveitsin hotelli-, ravintola- ja matkailualan oppilaitoksiin sekä Länsi-Saksan ammattikouluihin ja opettajanvalmistukseen Hampurin yliopistossa.

Mieluinen muisto työsaraltaan Taimi Kyyrölle oli kotitalouden ylioppilaiden kultainen ansiomerkin nro 1.

TAIMI KYYRÖN MUISTOLLE

MUUMBI ON POISSA

Muumbi on kikujunkieltä ja merkitsee luojaa, alkuäitiä. Tämän nimen Taimi Kyyrö sai kikujunaisilta jo ensimmäisinä hetkinä Keniaan astuttuaan. Itse hän sanoi tähän: "Pitävät minua ikivanhana ja siksi kai antoivat minulle tämän nimen." Mutta ei asia ollut niin. Muumbi on kunnianimi Keniassa ja annetaan vain harvoin. Ehkäpä meidän lähetysasemamme, Mugugan kylän ihmiset aistivat Taimissa sellaista syvää ja kestävää, että nimi lankesi hänelle kuin itsestään.

Kuten kaikkialla, Afrikassakin Taimi teki työtä täysipainoisesti. Hän ei ollut suinkaan tullut lepäilemään Intian valtameren valkoisille hiekkarannoille. Hän oli mukana järjestämissämme seminaareissa, opetti kotitaloutta, keittotaitoa, hygieniaa. Betaniassa, lähetyskodissamme kiehui jatkuvasti afrikkalainen maitotee Taimin toimesta meidän vakinaisten talon asukkaiden hoitaessa monilukuisia erilaisten asiakkaiden, kyselijäin ja avunpyytäjien joukkoa. Lentäväksi lauseeksi taloomme jäi Taimin ihmettely: "En ole missään tavannut tällaisia miehiä, jotka puhuvat niin paljon ja niin vähän tekevät." Puhetta tosiaan siellä oli paljon ja kun asia on pantu paperille, afrikkalainen luulee sen tulleen jo tehdyksi.

Taimin Suomeen paluun jälkeen Keniaan saapui pian yllättävä tieto hänen sairastumisestaan. joka aamu hartauksien yhteydessä mainittiin Muumbin nimi ja kaikki rukoilivat hänen puolestaan. Olihan siihen asti päivittäin kyselty: Miten Muumbi voi? Terveisiä hänelle. Taimi oli jäänyt lähtemättömästi paikallisten ihmisten mieleen.

Taimi itse oli valmistautunut kaikkeen. Vielä kaksi päivää ennen kuolemaansa hän kirjoitti Kuopioon: "Minulle tämä on enää luopumisen aikaa kaikesta." Kuolema ei tullut hänelle yllättäen.

Ystävyys Taimin kanssa kesti lähes 30 vuotta. Sippolasta ja Pulkkilasta kotoisin oleva luterilainen ja Laatokan Karjalasta tullut ortodoksi solmivat ystävyysliiton, joka vain syveni vuosien mittaan. Näihin vuosiin sopii paljon. Oli mm. yhteinen automatka Eurooppaan, Lontooseen auton ainoana työkaluna mukana jakoavain, mikä ei sopinut auton ainoaankaan ruuviin. Kun Taimi nosti konepellin ylös ja otti avaimen käteensä, auttajia aina löytyi. Silloin Taimi toimi vielä kartanlukijana ja hyvin matkamme onnistui, vaikka itse vasta ajokortin saaneena en ollut ennen ajanut Kuopiota suuremmassa kaupungissa.

Helsingissä oli aina yösija kaukaa tulevalle vieraanvaraisesti varattuna. Taimi oli senlaatuinen lähimmäinen, jonka kanssa oli monen ehkä vaikea nopeasti ystävystyä. Mutta kun kerran ystävystyi, se oli suurenmoinen kokemus. Hän oli aina valmis kuuntelemaan ja auttamaan toista tämän hädässä ja huolissa.

Muumbia tulen aina muistamaan lämmöllä ja rakkaudella. Kirkossa käydessäni sytytän kynttilän hänen muistoksi rukoillen, että "Herra saattaisi hänen sielunsa sinne, missä ei ole kipua, ei surua eikä huokauksia vaan on loppumaton elämä".

Ollos iäti muistettu

Kuopiossa 5.2.1981
Maria Iltola

KARIN ÄYRÄPÄÄN VIERASKIRJAN KERTOMAA

Äyräpäiden perheillä oli ennen tapana viettää joulua ja Uutta Vuotta toistensa luona. Joulupäivänä oltiin Aarne Äyräpään kodissa Museokadulla ja vastaavasti Uuden Vuoden aattona Karin Äyräpään luona Runeberginkadulla.

Aarne-sedällä oli tapana kirjoittaa vieraskirjaan runonpätkä ennen kuittausta. Jaakko Äyräpää on poiminut äitinsä Karin Äyräpään vieraskirjasta kolme runoa allekirjoituksineen vuosilta 1940 - 1943 eli nk. sotavuosilta. Kuten huomaatte oli joskus muitakin läsnä.

31.XII.1940-1.I.1941

Loppu jylhä sotavuosi.
Mikä lienee vuoden kuosi?
Rauhan maailmalle suokoon,

Kärsineille lohdun tuokoon,
heille, joilta kodit jäivät,
joiden poikain päättyi päivät.
Maalle onneks' kääntyköhön!
Yksi mieli säilyköhön.

Kiitos emännälle talon.
Kynttiläin ja kuusen palon,
Kahvipöydän, illan herkut
totes käly, lanko serkut
hyviksi kuin rauhan aikaan.
Mistä kaikki herkut saikaan?
Heikkouskoisille näytti,
että sisu puutteet täytti.

Hanna Äyräpää
Aarne Äyräpää
Veikko Äyräpää
Paavo Äyräpää

31/XII 1941 - 1/I 1942

Nimet kirjaan taas piirtyvät
vuodet ryskyen siirtyvät.
Peittää vastaiset musta huntu,
yll' on kohtalon jylhä tuntu.

Taas on Kaisua syytä kiittää!
Hältä herkkuja yhä riittää
Syödä nälkäisten Äyräpäiden,
kuis ois kyseessä hauskuu häiden.

Hanna Äyräpää
Aarne Äyräpää
Veikko Äyräpää
Paavo Äyräpää
Bertha Hartman

31.XII.1942 - 1.I.1943

Jälleen on ootettu parempaa vuotta
- taasenko, niinkuin viimeksi, suotta? -
Kaisu-tädin varastoja verottaen,
Tietokilpailuilla päitä terottaen.
Niin on kyllänen mies, ett'ei sanoja keksi
ehtoisan emänän kiitokseksi.

Aarne Äyräpää
Hanna Äyräpää
Paavo Äyräpää
E. Kitunen
Ella Kitunen
Elina Kitunen
Maunu Kitunen

TAIMI KYYRÖN PUHE ELLA KITUSELLE

Alla olevan puheen piti Taimi Kyyrö yhdistyksen puolesta Ella Kitusen, yhdistyksemme kunniajäsenen, 90-vuotispäivänä 3.8.1980.

----------

Suuresti arvostettu kunniajäsenemme,
suvun rakas ELLA-TÄTI

Tänään, syntymäsi 90-vuotispäivänä A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys r.y. haluaa tuoda Sinulle tervehdyksensä ja onnittelunsa. Anders Josefin varsinaisista jälkeläisistä olet Sinä tällä haavaa ainoa, jonka elämänlanka on katkeamatta näin pitkälle kestänyt. Jo manalle menneistä suvun jäsenistä vain harva on tämän iän ylittänyt.

Me tiedämme, että lapsesta lähtien elämä on Sinulta paljon vaatinut. Suomalaisella sisulla, peräänantamattomalla sitkeydellä olet vaikeuksistasi, murheistasi selviytynyt. Niissä kaikissa olet osoittanut rauhallisuutta ja mielentyyneyttä, joihin vain harvalla luonteenlujuutta ja tahdonvoimaa riittää. Samanaikaisesti olet jaksanut ottaa osaa, et vain lähimmän perhekuntasi vaan myös suuren sukulaisjoukon elämänkohtaloihin muistaen meitä niin ilojen päivinä kuin murheisinakin aikoina.

Sukuyhdistyksemme perustamiseksi laaditun sopimuskirjan allekirjoittajista - neljä kaikkiaan - olet ainoastaan Sinä jäljellä. Hyvin tuntien Sinun ansiosi yhdistyksen toiminnan viitoittamiseksi sen alkutaipaleelta lähtien ja monin tavoin sen työtä tukien olimme iloisia saadessamme kutsua Sinut, arvostetun sukututkijan ja perinnetietouden kerääjän, kunniajäseneksemme. Se tuntui meistä luottamuksenosoitukselta nuoremmalle polvelle, joka vuorostaan on vastuussa sukuyhdistyksen toiminnasta.

Ella-täti, "vanhan rovastin" Anders Josefin esikoispojan nuorin tytär!

Toivotamme Sinulle hyvää uutta vuosikymmentä elämäsi taipaleella.

A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys r.y.

ELINA LEHTOSEN RUNO ELLA KITUSELLE

Seuraavan runon kirjoitti Elina Lehtonen äidilleen Ella Kituselle tämän 90-vuotispäiväksi 3.8.1980.

Ella Kitusen 90-vuotispäivänä 3.8.1980

(Keskeneräinen juhlaruno modernilla runomitalla)

Silloin kun koski vielä virtasi vapaana
ja kuningaslohet kävivät englantilaisten lordien pyydyksiin
silloin kun suot vielä odottivat kuivaajaansa
henkien vuosituhansien kätkettyä voimaa
ja lakat saivat kypsyä kullankeltaisiksi
- luovasta, väkevästä energiasta ei ollut puutetta
silloin, erään elokuun myrskyn
ja lakkojen kypsymisen aikaan
syntyi pieni tyttö
Oulujoen varressa
agronomi Adde Europaeuksen perheeseen.

Isä Adde, jota yli kaiken ihailit,
antoi geeneissään
kuninkaallisen perinnön,
mielikuvitusta kiehtovan:
Folke Paksun voiman ja pyhän Birgitan unet
löytöretkeilijän silmän (Koillisväylän avaajan)
kartanonviljelijöiden sitkeyden
soturien kestävyyden
Viipurin kauppiaiden käytännöllisen älyn
runonlaulajien herkkyyden
ja Europaeus-pappien lämmön ja viisauden
Mutta Stiina-äiti lauloi Sinun sydämeesi virren
psalmeista nousseen, vuorilaulun!

Isot siskot Selma ja Bertta opettivat työhön
ja hyviin tapoihin
antoivat myös turvan.
Aarne Sinua joskus nolasi, pikkusiskoa,
mutta se vain kasvatti sinnikkyyttä
ja miten hauskaa teillä aina oli yhdessä
vielä vanhuuden vuosiin
- ja Aarne tiesi kaiken!
Pikkuveli Arvi, kultakiharainen
herätti hellyyden siskon sydämeen
- siitäkö se kypsyi, hoivaa antava rakkaus
moneen sukupolveen ulottuva.
(Sitten olivat vielä ne kolme näkymätöntä, joiden kanssa
leikit ihan yksin hiljaa ja joista äitisi oli kertonut.)

Martta ja Alma Kotkan Katriinassa
tai luistinradalla ruusuisin poskin
(vilkuillen salaa Sascha Muurmanin romanttista kauneutta)
Jossain taustalla jo kulki määrätietoinen maalaisserkku
Mutta se oli siihen aikaan, jolloin lakat saivat kypsyä rauhassa

Yliopisto, kemia ja Jatskowskyn täti
ohjelmoivat päivät ja illat ja ajatukset
Mitä nyt joskus osakunnassa käytiin
Kunnes erään elokuun tullen
ruusut alkoivat tuoksua Tikkurilan koekentillä
ja syksyn kanervien aikaan jo tiedettiin,
että rakkaus kestää läpi elämän.
EEMELI OLI TULLUT JÄÄDÄKSEEN
Me kiitämme Sinua, että valitsit meille
niin hienon ja persoonallisen isän.

Valkoisessa keinutuolissa me sitten kasvoimme
Sinun sylissäsi
kaikki neljä.

Vasta sitten joskus myöhemmin
aloit tehdä tiedettä
Ohjata kansanravitsemusta oikeaan suuntaan:
Täytekakkulinjalta vitamiineihin ja hivenaineisiin,
kotimaisuuteen ja säästäväisyyteen.
- Se oli siihen aikaan, jolloin lakat saivat kypsyä rauhassa
suo huokui luovaa energiaa
eikä mansikoille annettu myrkkyä.

Mutta minkäs mahdat, kun maailma muuttuu
Emme me tänne etelään kuulleet
pohjoisten koskien pauhinaa
Pian kuului sodan pauhu.
Silloin saivat Sinussa muodon
esivanhempiesi kaikki parhaat geenit
VOIMA, KEKSELIÄISYYS JA SITKEYS
KÄYTÄNNÖLLISYYS JA ÄLY!
Mutta ellei olisi ollut myös lämpöä ja herkkyyttä
ja sen vuorilaulun VAHVAA USKOA
työsi olisi ollut vain gulaššin tai hamsterin
- tai leijonaemon ...
Sinä ajattelit ja tahdoit auttaa
koko kansaa
silloin - vaikeina vuosina
oma äidin sydän kipeänä murheesta.

Tänään, kesän kypsymisen aikaan
kun ääniaallot kertovat voitoista ja tappioista
(Katselimme yhdessä maratonia ja korkeushyppyä,
suomalaiset tietysti ja puolalainen Wczola olivat suosikkejamme)
Ja kuvanauhat vyöryttivät uutiskuviaan:
Löytöretken voi tehdä Atlantiksen arvoituksiin
ja kvanttien tai mikrobien maailmaan

ja historia - Aarnen kanssa puitu -
on jälleen noussut nuorten arvomaailmaan.
Nuoret rouvat kaipaavat reseptejä (Kuopiossa ja
Brasiliassa, Hagalundissa ja Lidingössä!)
pulaan joutuneet opiskelijat pientä tukea!

Ken seuraisi nuorten odotuksia
ja myös ajan tapahtumia Ellaa avarammin.
Hän tuntee nobelistit ja Kiinan ulkopolitiikan,
arvostaa Titoa, mutt' säälii Carteria, "tuota tyhmää"
Dan Steinbock - hän saa tunnustuksen
rapsut myös!
Ja FEMINISTIT Kööpenhaminassa (Je te I'avais bien dit!).

Me kaikki lapset, lapsenlapset, lastenlastenlapset
sen tiedämme, on NÄYTÖT monet:
niin paljon älyn liikkuvuutta, ja voimaa, sitkeyttä
ja löytöretkeilijän intomieltä
lämpöä, viisautta
Sinusta säteillyt on ympärille.

Vaan aavistamme, minkä itse tiedät:
Kun koski hiljentyen
jo etsii väylää
suureen suvantoon
ei riitä Koillisväylän löytömieli
ei äly, sitkeys, ei viisauskaan.
Ne oli ihmiskykyjä ja lainaa vaan
ja elon vaikeimmissa kohtaloissa
ei riittäneet ne silloinkaan.
Vain vuorilaulun usko kesti,
kun voimat uupui, rakkaat lähti pois.

Sen laulun sävelin nyt tervehdimme
Sua kiittäin, ajatuksin siunaavin.

"Nyt silmäni mä nostan taas ylös mäkihin ..." (Virsi 340, Psalmi 121).

Elina Lehtonen

MATTI ÄYRÄPÄÄN PALKINTO

Matti Äyräpään palkinnon, joka jaettiin tänä vuonna 13. kerran, sai professori Markku Seppälä.

Professori Seppälä on tutkinut ennen kaikkea kehitysproteiineja, jotka antavat tietoa paitsi sikiönkehityksestä ja siihen liittyvistä häiriöistä, myös syövästä. (Suomen kuvalehti 1/81)

HENKILÖTIETOJA

VUOSIKOKOUS 1981

Yhdistyksen vuosikokous 1981 on suunniteltu pidettäväksi lauantaina, 3.10. Lyceum-klubin huoneistossa, Rauhankatu 7, Helsinki.

Aika ja paikka vahvistetaan myöhemmin.

RAHASTONHOITAJAN TURINAA

Jäsenmaksu vuodelle 1981 on edelleen 18-vuotta täyttäneiltä 10,-. Tämän lehden mukana seuraa pankkisiirtolomake jäsenmaksun suorittamista varten. Niille jäsenille, joilla on vanhoja jäsenmaksuja maksamatta on lomakkeeseen lisätty nämä.

Yhdistyksemme osoite
A. J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys r.y.
Jaakko Äyräpää

TOIMITUSKUNTA

Sukusanomien toimituskunnan muodostavat toistaiseksi

Andersson Riitta
Rytkönen Kari
Salminen Kirsti

Toimitus ottaa kiitollisuudella vastaan ideoita, kirjoituksia sekä kommentteja.

Yhteyshenkilönä toimii
Riitta Andersson

Muistattehan ilmoitella kuulumisista henkilökohtaistapalstalle!

LIITE

A. J. EUROPAEUKSEN JÄLKELÄISTEN YHDISTYS R.Y. TILINPÄÄTÖS 31.12.1980