A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukusanomat
1961 Kesäkuu No 1 (37)

Bertha Äyräpää

Toukokuun 6. päivänä vaipui kuolemaan vaikean taudin murtamana Kirurgisessa sairaalassa Helsingissä Bertha Maria Äyräpää, yksi yhdistyksemme vanhimmista jäsenistä.

Bertha Äyräpää, aikaisemmin Europaeus, syntyi Utajärven Vaalassa kesäkuun 6, päivänä 1883. Hänen vanhempansa ovat apulaisagronomi Oulun läänissä (sittemmin lääninagronomi Uudenmaanläänissä) Anders Theodor Europaeus ja hänen puolisonsa Kristina Sofia Riikonen.

Koulunkäyntinsä Bertha Äyräpää suoritti Helsingin Suomalaisessa Tyttökoulussa ja Suomalaisessa Jatko-opistossa, josta hän sai tieto- ja opettajatodistuksen 1904. Seuraavana vuonna hänet valittiin Kotkan Suomalaisen Yhteiskoulun suomen- ja saksankielen opettajaksi. Kun koulu 1925 muuttui valtion yhteislyseoksi, siirrettiin hänet siihen samojen aineiden opettajaksi. Vuonna 1929 tapahtui taas uusi muutos. Yhteislyseo muuttui syksystä lähtien poikalyseoksi. I luokalle otettiin silloin vain poikia ja ylemmät luokat muuttuivat asteen vuosi vuodelta poikaluokiksi. Mutta samasta syksystä alkoi toimintansa eli perustettu Kotkan Tyttölyseon I luokka, jolle Bertha määrättiin oman virkansa ohella tuntiopettajaksi ja samalla v.t. rehtoriksi, tehtävänään järjestää koulun toiminta. Seuraavana lukuvuonna hänet määrättiin suomen- ja saksankielen sekä historian opettajaksi tyttölyseoon sekä 1934 koulun rehtoriksi. Eläkkeelle hän joutui 1953. - Opintomatkoja hän on tehnyt Ruotsiin 1922, Saksaan, Sveitsiin ja Italiaan 1927.

Harvinaisen uskollisesti Bertha Äyräpää koko pitkän opettaja-aikansa työskenteli sillä paikalla, jolle hän jo alussa joutui. Ainoat muutokset hänen virka-asemassaan johtuivat koulun perättäisistä muuttumisista. Tärkeintä ei kuitenkaan ole virka-ajan pituus, vaan toiminnan laatu. Tässä suhteessa viittaamme lehtori Niilo Visapään lausuntoon. Lehtori Visapää, joka hyvin tunsi Berthan ja on ollut 6 vuotta hänen opettajatoverinaan, on mielipiteenään esittänyt "Tyttölyseon järjestelytyön Bertha suoritti taidolla ja tarmokkuudella. Opettajana sekä rehtorina, hän epäilemättä oli yksi maamme ensimmäisiä. Hän työpäivänsä ei rajoittunut vain varsinaisiin koulutehtäviin. Lukuisat tytöt vieläpä koulunsa jo päätettyään, kävivät hänen luonaan neuvottelemassa lähes kaikista elämäänsä koskevista tärkeistä kysymyksistä. Luonteeltaan hän oli vaatimaton, ansioitaan hän ei tahtonut esille tuoda. Hänen erinomaisiin opettajaedellytyksiinsä kajottaessa Bertha oli ujo ja hämillään. Hän oli aivan harvinainen ja suurimittainen pedagogi ja ihminen."

Kunnallisessa ja seurakuntaelämässä Bertha Äyräpää hoiti huomattavia luottamustehtäviä. Hän oli jäsenenä kaupunginvaltuustossa 1934-1945, kirkkoneuvostossa 1940-1958, kirkkovaltuustossa 1936-1957, kansakoulun johtokunnassa 1917-1936 sekä 1946 - 48 (samalla johtokunnan sihteerinä 1917-29), kirjaston ja lukusalon johtokunnassa 1916-1931.

Berthan viimeisinä koulunvuosina opiskeli Helsingissä joukko serkuksia, neljän sisaruksen lapsia. Bertha kuului tähän piiriin. He seurustelivat keskenään ja olivat kuin huoleton, välitön ja iloinen sisarusparvi. Bertha muutti kuitenkin pian Kotkaan ja muitakin muutoksia tapahtui tämän "sisarusparven" kokoomuksessa jatkuvasti. Mutta yhteishenki, ja yhteisymmärrys säilyi. Myöhemmin perustettiin Matti ja Irja Pöyhösen alotteesta jatkuvan yhteistoiminnan pohjaksi sukuyhdistys. Se on nyt toiminut 13 vuotta.

Yhdistyksen kokouksiin ei Bertha-serkku, toisella paikkakunnalla asuvana, koskaan osallistunut. Eläkevuosinakaan hän ei paljon matkustellut, kun voimat alkoivat vähetä ja näönheikentyminen tuotti haittaa. Mutta kun hänen kanssaan tuli puhe menneistä ajoista, saattoi havaita, että entinen yhteishenki hänessä eli edelleen. Jos hän olisi asunut Helsingissä, olisi hän varmaankin ollut toiminnassamme koko ajan mukana. Suurta luottamusta yhdistystämme kohtaan osoittaa se, että hän, sisarustensa kanssa yhdessä, lahjoitti hallussansa olleen, meille hyvin arvokkaan isänsä kirjekokoelman valtaosan yhdistykselle. Muutamia kuukausia sitten hän kirjoitti ja tiedusteli, saisiko lähettää kirjeaineistoa lisää. Vastaus oli tietysti myöntävä, mutta tätä asiaa. hän ei enää ennättänyt hoitaa loppuun.

Bertha Äyräpään ruumiinsiunaus tapahtui Helsingissä Hietaniemen kappelissa toukokuun 13. päivänä. Siunauksen toimitti Samuel Lehtonen., Aluksi hän palautti sisarusten mieleen, miten Bertha vanhempana sisarena äidin kuoltua oli tuomassa turvallisuuden tunnetta heidän elämäänsä ja pitämässä perhettä koossa. Kaikkien meidän tulee kiittää Jumalaa niistä ihmisistä, jotka ovat tuoneet rikkautta meidän elämäämme. - Bertha oli niitä onnellisia, jatkoi puhuja, joiden elämää kutsumukseksi avartunut työ tuo sisältöä. Hän oli koko olemukseltaan koulun ihminen. Voitaneen sanoa, että hänellä oli opettajan ja kasvattajan armolahja. Henkevyys, henkinen valppaus, huumori olivat hänen ominaisuuksiaan. Hän tunsi mielenkiintoa oppilaisiin ja ihmisiin yleensä ja osasi kuunnella toisia ihmisiä. Seurustelu hänen kanssaan oli henkisesti rikastuttavaa. - Bertha Äyräpää joutui jo nuoruudestaan asti käymään Jumalan koulua, ja kävi sitä vielä sairautensa aikana. Tässä koulussa hän, joka oli tuonut turvallisuutta ja sisältöä niin monen elämään, joutui tuntemaan itsensä köyhäksi ja avuttomaksi. Mutta ahdistettuna hän löysi sanomattoman turvallisuuden Vapahtajassaan. Se Jeesuksen sana, jolla häntä tänään saatamme, vakuuttaa: ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä. Jeesuksen sanaan sisältyy myös lupaus, jota me herkistynein korvin nyt kuuntelemme: Minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Hän ottaa omansa vastaan kuoleman hetkellä. Ojennetut kädet ovat vastaanottamassa meitä.

Ruumiinsiunauksen edellä ja sen jälkeen oli runsaasti musiikkiohjelmaa. - Toivi Valtavuo ja Anna-Liisa Laine toivat sukayhdistyksen kukkatervehdyksen.

Urkukoraalin sävelten soidessa vainajan arkku kannettiin kappelista. Viimeisen leposijansa Bertha sai Lapinlahden hautausmaassa, setänsä Reinhold Europaeuksen (jo 1870-luvulla kuolleen) hauta-alueessa, ei kaukana vanhempiensa haudoista. Kukkakummun äärellä laulettiin yhteisesti virsi "Sun haltuus rakas isäni", minkä jälkeen siirryttiin muistotilaisuuteen Laulu-Miesten talossa.

Seuraavana päivänä oli muistotilaisuus Kotkan Tyttölyseossa.

Henkilötietoja

Yhdistyksen uutisia

Vuosikokous 25.9.1960

Vuosikokous pidettiin tällä kertaa uudessa paikassa, Helsingin Kotitalousopettajaopiston muutama vuosi sitten valmistuneessa talossa Sturenkatu 2 a. Opiston ilmavaan, valoisaan ja kauniiseen saliin kokoontui alun viidettäkymmentä suvun jäsentä, mikä on enemmän kuin vuosiin on ollut, ja suunnilleen sama määrä kuin tähänastisissa suurimmissa kokouksissa. Runsaaseen osanottoon vaikutti varmaan osaltaan kokouspaikan muutos. Mainitsemista ansaitsee, että muilta paikkakunnilta oli saapunut kymmenkunta henkeä. Kaukaisten vieraiden tulo on osoitus harrastuksesta ja innosta, mikä on omansa kohottamaan mielialaa.

Kodikkuuden tunnetta lisäsi se, että seinällä riippui Ella Kitusen muotokuva, opiston omistama, ja tilaisuutta varten mukana tuotu isoisämme rovasti Europaeuksen muotokuva.

Kokouksen avasi esimies Toivo Valtavuo, joka samalla esitti muistosanat suvun vanhimmasta jäsenestä Enok Rytkösestä, joka kesäkuun 1. päivänä oli manan majoille siirtynyt. Vainajan muistoa kunnioitettiin seisaalleen nousten ja hetken hiljaisuudella. - Sukusanomien elokuun numero on - kuten tunnettua - melkein kokonaan Enokin muistolle omistettu.

Kokoukselle ilmoitettiin, että yhdistyksen hallitus oli 3.4.1960 myöntänyt pyynnöstä Kauko Laineelle terveydellisistä syistä eron rahastonhoitajan toimesta, jota hän tunnollisesti ja taitavasti oli melkein toimintamme alusta alkuun hoitanut. Samalla palautettiin mieleen, että Anna-Liisa Laineelle oli syksyllä 1956, jolloin hän oli kuukausimääriä sairaana, pyynnöstä myönnetty ero sihteerin toimesta, jota hän oli suurella antaumuksella ja tunnollisesti hoitanut 8 vuotta, eli yhdistyksen alkuvaiheista lähtien, ollen alussa lyhyen aikaa myös rahastonhoitajana. Toimihenkilöillemmehän ei makseta palkkaa eikä palkkiota, mutta vaatimattomana kiitollisuuden osoituksena yhdistyksen puolesta esimies nyt Bette Hirvensalon avustamana ojensi heille kaksi kirjateosta ja kukkia.

Kun maukkaat kahvit hyvien kahvileipien kanssa oli nautittu, valittiin kokouksen puheenjohtajaksi Kauko Laine. Sihteerinä toimi Jorma Rytkönen.

Vuosikokousesitelmänä Toivo Valtavuo kertoi omiin muistiinpanoihinsa nojautuen äitinsä Tekla Valtavuon lapsuudenmuistoista Liperin pappilassa. Esityksen alkuosana oli viimeksimainitun 88 vuotta sitten Jyväskylän seminaarin I luokalla kirjoittama aine.

Esitelmän jälkeen oli osanottajilla tilaisuus Ella Kitusen johdolla tutustua Kotitalousopettajaopiston rakennukseen. Talo tutkittiin kellarista aina ullakolle saakka. Eri huoneiden käyttöä ja tarkoitusta selosti opiston talousopettaja neiti Rautiainen.

Kun oli taas saavuttu kokoussaliin, ojennettiin Ella Kituselle läsnäolevien puolesta kukkia. Puheenjohtaja kiitti Ellaa siitä, että hän oli saanut järjestetyksi vuosikokouksen tähän taloon, johon tutustuminen on ollut hyvin mielenkiintoista ja opettavaista, ja jonka aikaansaaminen on suureksi osaksi hänen ansiotaan. Ella vastasi olevansa iloinen, kun oli saanut esitellä suvun jäsenille Kotitalousopettajaopistoa. Hän mainitsi, että opiston rakentamisessa ja kehittämisessä on ollut johtavana ajatuksena työ suomalaisen kodin hyväksi. Suomen kansa tarvitsee suomalaista kotia. Kodeista riippuu kansakunnan tulevaisuus.

Jo ennen paluuta kiertokäynniltä kokoussaliin oli puheenjohtaja kiittänyt talousopettaja Rautiaista hänen vaivoistaan ja asiallisesta opastuksestaan. Siirryttäessä virallisiin asioihin valittiin kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi Helli Valtavuo ja Bette Hirvensalo.

Sihteeri luki toimivuodelta 1959-60 laatimansa kertomuksen, joka hyväksyttiin.

Vuoden 1959 tilit ja tilintarkastajien lausunnon esitti mainitun vuoden rahastonhoitaja Kauko Laine. Esimies selosti yhdistyksen taloudellisia asemaa. Tilit hyväksyttiin ja tilintekijälle ja hallitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus.

Vuosimaksu päätettiin pysyttää ennallaan: 200 mk aikuisilta ja 50 mk 16 vuotta täyttäneiltä alaikäisiltä.

Yhdistyksesi esimieheksi valittiin edelleen Toivo Valtavuo, hallituksen muiksi vakinaisiksi jäseniksi Anna-Liisa Laine, Elina Lehtonen, Yrjö Pöyhönen, Aarne Äyräpää ja Paavo Äyräpää, sekä varajäseniksi Martti Hirvensalo, Jorma Rytkönen ja Kaarina Rytkönen.

Tilintarkastajiksi valittiin Erkki Hirvensalo ja Marja-Maija Ouni sekä varalla Bette Hirvensalo ja Martti Kyyrö.

Virallisten asiain jälkeen esitettiin tietoja suvun jäsenten ulkomaanmatkoista kuluneen vuoden aikana. Todettiin tällaisia matkoja olleen aika runsaasti.

Mieluista oli taas tässäkin kokouksessa tavata sukulaisia ja ystäviä. Seuraavana päivänä muutamat osanottajat jatkoivat yhdessäoloa eräässä keskikaupungin kahvilassa vilkkaan seurustelun merkeissä.

Ehkä ei ole vailla mielenkiintoa luetella kokouksen osanottajat. Luettelo on seuraava .Herman Pankakoski, Pirkko, Pentti ja Risto Voipio, Aarne, Hanna ja Matti Äyräpää, Ella Kitunen, Elina, Samuel, Katarina, Jaakko ja Antti Lehtonen, Mauno Kitunen, Karin Äyräpää, Jaakko, Pertti ja Kari-Pekka Äyräpää, Ahti, Liisa ja Kirsti Rytkönen, Unto ja Elna Rytkönen, Marja-Maija Ouni, Talvi, Rauha, Jorma ja Leena Rytkönen, Matti ja Anna-Maija Rytkönen, Maija ja Ville-Pekka Kyyrö, Anna-Liisa, Kauko ja Eeva Laine, Martti Kyyrö, Toivo ja Helli Valtavuo, Liisa Fagerström, Martti ja Bette Hirvensalo, Aune Äyräpää.

Näistä kuuluu 18 Adde ja Kristina Europaeuksen sukuhaaraan, 18 Natalia ja Anon Rytkösen sukuhaaraan, 4 Tekla ja Anton Valtavuon sukuhaaraan sekä 1 Matti ja Hilda Äyräpään sukuhaaraan. Vanhimpaan nyt elävään sukupolveen kuuluu näistä 8, seuraavaan 22 ja sitä seuraavaan 11 henkeä.

Kertomus yhdistyksen toiminnasta 27.9.1959 - 25.9.1960

Kulunut ajanjakso on ollut yhdistyksen 12. toimintakausi. Sen aikana on yhdistyksen. jäsenmäärä vähentynyt kuoleman kautta yhdellä, joten se on nyt 87.

A.J. Europaeuksen jälkeläisten yhdistys r.y:n esimiehenä on toiminut Toivo Valtavuo, varaesimiehenä Aarne Äyräpää, ja hallituksen muina varsinaisina jäseninä Karin Äyräpää, Anna-Liisa Laine, Unto Rytkönen ja Matti Äyräpää sekä varajäseninä Leena Pöyhönen, Kaarina Rytkönen ja Jorma Rytkönen.

Yhdistyksen rahastonhoitajana on 3.4.1960 lukien toiminut Karin Äyräpää hallituksen myönnettyä sanottuna päivänä pyynnöstä eron siihenastiselle rahastonhoitajalle Kauko Laineelle. Sihteerinä on toiminut Jorma Rytkönen, tilintarkastajina Marja-Maija Ouni ja Martti Hirvensalo sekä varatilintarkastajina Bette Hirvensalo ja Martti S.J. Kyyrö.

Sukusanomista on julaistu numerot 4-6 (33-35) joulukuussa 1959 sekä numero 1 (36) elokuussa 1960.

Kuluneen toimintakauden aikana jäsenmaksu on pysytetty entisellään eli mk 200:- aikuisilta ja 50:- 16-vuotta täyttäneiltä alaikäisiltä. Pääoma oli tilivuoden lopussa 31.12.1959 tehdyn tilinpäätöksen mukaan mk 84.330:-, joten tappio on ollut mk 13.542:- tilivuoden 1959 aikana.

Yhdistyksen tiliasema 31.12.1959

Hallituksen kokouksessa, joka pidettiin heti vuosikokouksen päätyttyä 29.9.1960 valittiin varaesimieheksi alkavaa toimikautta varten - Aarne Äyräpään sijaan, joka oli pyytänyt vapautusta - Yrjö Pöyhönen, sihteeriksi Jorma Rytkönen uudelleen ja rahastonhoitajaksi Karin Äyräpää uudelleen.

22.000 markkaa ovat yhdistyksen jäsenet keränneet esimiehen syntymäpäivän merkeissä. Rahasumma on talletettu yhdistyksen pankkitilille. On erittäin ilahduttavaa, että näin suuri rahamäärä on saatu kokoon. Sillä voidaan huomattavasti tukea yhdistyksen toimintaa. Sen käytöstä ei ole vielä tehty päätöstä.

Piispa Paavali Juustenin jälkeläisistä

on Kustavi Grotenfelt julkaissut kirjoituksen Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjassa I (1917). Siinä hän luettelee 70 à 80 tunnettua sukua, joiden jäsenistö kokonaan tai osaksi (nyt eläviä todennäköisesti useita tuhansia henkilöitä) polveutuu piispa Juustenista. Jos voitaisiin luetella kaikki hänen nyt elävät jälkeläisensä, nousisi lukumäärä ehkä jo kymmeniin tuhansiin.,

Muutama vuosi sitten Aune Äyräpää havaitsi sukukirjoja tutkiessaan, että myös rovastinrouva Selma Europaeus (o.s. Lampa), ja siis myös kaikki hänen jälkeläisensä, polveutuu piispa Juustenista. Vuosikokouksessa 1958 esitettiin tämä polveutuminen. Tässä esitetään se uudelleen alottamalla piispan isästä - vanhimmasta tunnetusta Juustenista - ja lopettamalla meidän yhdistyksemme nuorimpaan Juusten-jälkeläiseen.

Tilillepanokortti

kuluvan vuoden 1961 jäsenmaksun maksamista varten niille, jotka eivät ole vielä maksua suorittaneet, jaetaan tämän numeron mukana.

Poimintoja

Ella Kitusen 70-vuotispäivän johdosta oli "Kotilieden" viime vuoden 14. numerossa kirjoitus, jossa selostetaan hänen elämäntyötään. Järvenpään Kotitalousopettajaopiston luonnontieteiden ja ruokatalouden lehtorina opiston alkuaikoina Ella laski pohjan edustamiensa aineiden opetukselle. Myöhemmin hän joutui Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan piirissä antamaan kotitalouden otusta ennenkuin alan varsinaiset professuurit oli tiedekuntaan saatu. Helsingin Kotitalousopettajaopiston säätiön puheenjohtajana hän on tehokkaasti ollut mukana uuden talon aikaansaamisessa ja opiston saattamisessa kokonaan valtion omistukseen. Erittäin huomattava on myös Ellan julkaisutoiminta. - Kirjoitukseen liittyy useita hyviä kuvia.

Helsingin kaupungin sähkölaitoksen Hanasaareen rakennuttaman höyryvoimalaitoksen valmistuminen pelasti koko maan sähkön säännöstelystä. Tilanne oli viime vuoden lopulla todella kriitillinen, mutta onneksi siitä selviydyttiin, sanoi Unto Rytkönen esitellessään Hanasaarta sanomalehtimiehille. Ensimmäinen rakennusvaihe, joka nyt on valmis, on maksanut 4,4 miljardia. Toinen, jonka pitäisi olla valmis 1966, maksaa 3,6 miljardia. - U.S. 12.3.61. Kuvassa Unto eräiden insinööriensä kanssa tarkastelee suurta kattilaa.

Helsingin yliopiston patologisen anatomian laitoksen 1. osaston assistentiksi 1.9.61 alkavaksi 3-vuotiskaudeksi on määrätty Onerva Äyräpää.

"Kielentutkimuksen työmaalta" nimisessä Ahti Rytkösen sarjassa on 19. numero ilmestynyt nimellä Kekri ja äkräs" ja 21. numero, runo "Terve, Tervamäki" (myydään Längelmäen ulkomuseoon siirretyn Luutsaaren vanhan savupirtin hyväksi).

Karttakepeillä yli 1.000.000 mk viikossa. Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunta julisti aikanaan kilpailun sellaisen esineen aikaansaamiseksi, jota myymällä voitaisiin koota varoja ylioppilaskunnan oman talon rakentamista varten. Kilpailun voitti Antti Rytkönen suunnittelemallaan pienoiskarttakepillä.

Maaliskuussa näitä keppejä myytiin 40 ylioppilaan voimalla Pieksämäellä, Kouvolassa, Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Tulos näkyy tämän uutisen otsikosta. - U.S. 20.3.61.

Tarkoitus on jatkaa keppien myyntiä. - "Niitelmä" no 6/15.4.61.

Vuosikokous

pidetään sunnuntaina syyskuun 24. päivänä klo 12 (hallitus klo ½12) viimesyksyisessä paikassa Helsingin Kotitalousopettajaopistossa Sturenkatu 2 a. Kaikki mukaan., nuoret ja vanhat!

Merkitse nyt jo kokouksen aika päivyriisi.